[Piknik aamuruuhkassa]
Maanantai-aamun ryhmä-reduktio oli enää 6 poikaa ja 3 (!!!) tyttöä!
Täsmäteoria, työn aikatauluttaminen tai matemaattiset pohdiskelut eivät ole sitä mehevintä kokkikoulutuksen antia, mutta kuuluvat ammattikokin arkeen.
JAMIX- reseptiohjelmiston työnäyteharjoitukset, tietokonepäivät, 6 viikon lounasruokalistan suunnittelu, 20 lounaaan+10 kasvislounaan+lounassalaatin ja 5 edustusloinaan; alku-, pää, ja jälkiruokavahtoehtoineen, ravinoarvot, hinta ja reseptit mukaanlukien on aika iso tehtävä.
[Kyllä kokki keksii: "uusia ulottuvuuksia ryhmätyölle ➪ teoriatunti takapihan terassilla"]
Sain japanilaiselta ystävältäni lahjaksi nipun
DORAEMON lyijykyniä, (Doraemon on 1960-luvulla syntynyt animaatio-avaruuskissa-robotti, kuka on auttanut lukemattomia japanilaislapsia selviytymään supervoiman avulla milloin mistäkin...kipirät tilanteet pelastaa Japanissa aina DoraE., siellä Supermies on Mr. Nobody.) Tästä lähtien on minullakin oma DoraE-kynä mukana kaikilla laskentaopin tunneilla.
Lisäksi herkuttelen kukonlaulun aikaan aamiaisen bussin kyydissä. Sanotaan että espresso-shotti kuolee kymmenessä sekunnissa, mutta vielä kahdenkymmenen minuutin kävelyn jälkeen, kun nousen bussiin, istun paikoilleni, levitän aamupalpiknikkini, nautin sen kaikessa rauhassa... ja jälkiruoaksi korkkaan espresso-termoskupin; leijailee ilmassa aivan hurmaava paahdetun kahvin aromi (muidenkin matkustajien nenät tunnistavat sen ja päät kääntyilevät)...ja siemailen espressoni ylpeänä.
"Bussipiknik ja Doraemon", siinä minun selviytimisstrategia tuleville uurastusviikoille.
