Maanantaina keittiölle tuli tarkastaja. Kyseessä oli joka kuukautinen rutiinitarkastus, eikä sitä kukaan muu osannut jännittää, paitsi minä. Tiesin espanjalaisista terveystarkastajista vain sen mitä olin nähnyt SERRANON PERHE TV-sarjassa. Miehet yrittivät lahjoa virkaintoista terveystarkastajaa, siitä vasta soppa syntyi ja koko tavernaa uhkasi sulkumääräys...
Onneksi meidän tarkastaja oli poninhäntäpäinen, mukava nainen. Hän mittasi kyllä, valkoinen virkatakki päällään ja tiukka ilme kasvoillaan, säilytyslämpötiloja, otti mukaansa ruokanäytteitä laboratorioon, teki pistokokeita kaappeihin ja maisteli vesiautomaatin vettä, mutta tuntui olevan kaikkeen tyytyväinen. Jostain ihmeellisestä syystä minä innostuin varaamaan ajan toimistolle paikalliseen hygieniapassikokeeseen...ja vasta seuraavana vapaapäivänäni tajusin, sydän pompottaen, mitä olinkaan luvannut tehdä. Jokaisella espanjalaisella keittiötyöntekijällä pitää olla hygieniapassi suoritettu, minä en tätä olisi tarvinnut, kun omistan suomalaisen hygieniapassin ja olen vain määräaikainen harjoittelija...
Eteeni läiskättiin monistenippu, tiivis tietopaketti lakiteksteineen...luku-urakan jälkeen oli testin vuoro, onneksi sain tehdä kokeen englanniksi. Tietotaidon ja keskittymiskyvyn lisäksi toimistovirkailijoiden taukoamaton, tempperamenttinen, "rupattelu"mittasi ärsytyskynnystäkin. Kaikesta huolimatta selviydyin aika hyvin: 33 kysymyksestä vastasin vain kahteen väärin. "VERRI GUUUUUUDHT" sanoi siñora inspectorakin. Ja onhan mukavaa leikitellä ajatuksella, että voisin nyt hakea töitä mistä tahansa espanjalaisesta ravintolasta tai kahvilasta.
Siñora Inspectora oli viikon jännitysmomentti, pelkokerroin astui vuoroon vasta kun pukuhuoneesta löytyi pitkään pelätty yllätys. Onhan tätä osattu odottaa. Näky lamautti kuitenkin täysin, eikä meistä keittiön Suomi-tytöistä kyennyt tositoimiin kuin yksi. Sankarikokki-Marjo noukki kylmän rauhallisesti lattialla sätkivän monsteri-torakan vessapönttöön...se siitä!
Mahtui viikkoon vähän nostalgiaakin ja liikutusta, kun eskarilainen ruokailija esitteli ylpeänä itse solmimiaan kengännauhoja. Tyttö oli juuri oppinut tekemään rusetin! Abiturienttien penkkaripäivä toi hämärästi mieleen oman penkinpainajaisajelun kuorma-auton lavalla, kiperässä pakkassäässä, 29 (!!!) vuotta sitten...
Tämän viikon kokkikerhossa oli vuorossa itseleivotut kokojyvä-hampurilaissämpylät ja niiden väliin kootut kalahampparit, jälkiruokana mansikkasmoothie. Kolmasluokkalaisten ryhmähenki oli melkein käsinkosketeltavissa: innostunut, iloinen, energinen ja reipas. Ja design-hamppari maistui kaikille.
Viikon kielikylpysanasaldo: estropajo=karhunkieli=patasuti, garbanzo=kikherne, la rata=rotta, el raton=hiiri, bandeja=tarjotin, salvado de avena=kauralese, inspector=tarkastaja, cucaracha=torakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KERRO, KYSY, TOIVO, KOMMENTOI !